Kuoleeko tullaaja?
Vielä muutama vuosikymmen sitten tullaava huolitsija oli logistiikkayhtiön arvostetuimpia ammatteja. Töissä esiinnyttiin puku päällä, ja vieressä istui apulainen auttamassa. Tullausten teko oli manuaalista SAD-lomakkeen täyttöä ja yhden tullauksen teko saattoi ottaa aikaa useamman tunnin tai jopa päiviä. Tullaaja vastasi oikeiden nimikkeiden ja menettelyiden käytöstä, tulkitsi kauppalaskuja ja rahtitietoja. Pöytäpuhelin ja telefax olivat tärkeitä ja moderneja työvälineitä vielä 90-luvulle asti. Huolimatta kehittyneestä viestintätekniikasta tullauspaperit piti käyttää fyysisesti tullitoimipaikassa leimattavana ja tähän tarvittiin usein erillinen lähetti, joka kiikutti paperinippuja tulliin ja takaisin.
Suomen liityttyä Euroopan Unioniin 1995 tullausten määrä romahti ja tullaajien rivit alkoivat harveta. Tavarat piti toki saada edelleen liikkumaan, ja huolitsijan työ alkoi painottua enemmän rahdinhoitoon. Itse tullauksessa alkoivat suuret muutokset 2000-luvun alkupuolella, kun tullauksia alettiin sähköistää. Sähköinen tullaus puolitti tullaukseen käytetyn ajan hetkessä. Järjestelmäkehitys ja uusien järjestelmien hankinta aiheutti toki yhtiöille kustannuksia, ja monissa logistiikkayrityksissä alettiin ajatella ensi kertaa, että huolitsija keskittyisi enemmän pelkästään liikenteenhoitoon, ja tullauksen hoitaisi ulkopuolinen taho.
Viimeiset vajaa 20 vuotta maailma on muuttunut vieläkin vauhdikkaammin. Yhden tullauksen teko vie nopeimmillaan vain muutaman minuutin. Robotiikka ja tekoäly ovat tulleet osaksi normaalia työpäivää. Robotit eivät tee inhimillisiä virheitä, joten tiedon oikeellisuudesta johtuvat lipsahdukset ovat vähentyneet. Tullaajista on tullut tiedon syöttäjien sijaan tiedon tarkistajia. Tämän päivän tullaajalta odotetaan tullialan osaamista, jollaista ei ole saatavilla kuin perimätietona tai tullin omissa koulutuksissa. Paras tapa oppia onkin osaavat kollegat. Tullaajan on tiedostettava muuttuvat EU-säädökset sekä kansalliset säädökset, eri menettelyt, nimikkeet ja erikoistilanteet. Tullaus on taloutta mitä suurimmassa määrin – tullitekniset ratkaisut vaikuttavat suoraan positiivisesti yhtiöiden tulokseen, kun taas väärin tullattu tuote aiheuttaa turhia maksuja ja tavaroiden liikkuminen yhteisöalueella vaikeutuu. Tullaus on muuttumassa entistä kapeammaksi erityisosaamisalueeksi, joka vaatii tekijältään paljon. Sen vuoksi myös yhä useampi logistiikkayhtiö ja tavaranhaltija ostaa tullaukset alan ammattilaisilta.
Ammattitaitoista tullaajaa arvostetaan nyt ja tulevaisuudessa. Tullaaja ei kuole koskaan.